Ocicattien suosio on lisääntynyt Suomessa vuodesta vuoteen yhä enemmän. Kukapa voisi vastustaa villin kissan kuvioita ja pantterimaista olemusta, joka huokuu voimaa ja eleganssia. Villin kissan ulkonäöstä huolimatta Ocicatin luonne on mitä rakastettavin, ystävällisin ja sosiaalisin.

Ocicattien historia

Villistä ulkonäöstä huolimatta Ocicat on kesykissa, jossa yhdistyy mm. abessinialaista, siamilaista ja amerikkalaista lyhytkarvakissaa. Amerikkalainen Virgina Daly loi ensimmäisen Ocicatin ”vahingossa” kun yhdisti yrittäessään saada aikaiseksi abessinialaisen naamiolla varustetun siamilaisen. Hän yhdisti riistanvärisen abessinialaiskollin ja ruskeanaamioisen siamilaisnaaraan, ja sai aikaiseksi ulkonäöltään abessinialaista muistuttavan naaraan nimeltä Dalai She. Virgina astutti Dalai Shellä sittemmin vuonna 1964 suklaanaamioisella siamilaisella tavoitellakseen jolloin hän tavoittelemansa ticking- naamion lisäksi onnistui saamaan pentueeseen golden täplikkään uroksen. Tuon Tonga- nimisen pennun muistutettua melkoisesti oselottia, Virginia Daly tyttärensä kanssa päätti kutsua sitä “ococatiksi”.

Tonga päättyi lemmikiksi leikattuaan, mutta kuitenkin tuo villiä kissaa muistuttava lihaksikas olento herätti niin paljon positiivista huomiota, että Virginia Daly uusi yhdistelmän ja sai aikaiseksi tällä kertaa ruskeatäplikkään pennun. Pentu esiteltiin pian näyttelyissä, ja siinä yhteydessä mainittiin vahingossa, että pennussa on abessinialaisen lisäksi amerikkalaista lyhytkarvakissaa. Tuo vahinko ei suinkaan tuottanut huonoja ominaisuuksia, vaan siitä saamme kiittää nykyisten Ocicattien hopeavärejä ja alkuperärotujensa siamilaista ja abessinialaista vahvempaa ruumiinrakennetta. Ocicattien suosio on kasvanut entistä enemmän kun amerikkalainen rotukissan kattojärjestö CFA hyväksyi rodun. Eurooppalainen kissaliitto, FiFe hyväksyi rodun 1.6.1992. Suvi Pohjola-Stenroos ja Esa Stenroos toivat Suomeen Suomen ensimmäiset Ocicatit seuraavana vuotena kun FiFe hyväksyi rodun virallisesti 1992. Ensimmäiset kissat olivat lilatäplikäs EC Gemlou Pink Panther eli “Roope” ja kanelitäplikäs IC Gemlou First-Lady-of-Galax eli “Roosa” Teksasista. Pian saapumisensa jälkeen heidät vietiin näyttelyihin, joissa suosio ja kiinnostus oli luonnollisesti suuri! Näistä ja useista muista myöhemmin tuoduista Ocicateista ovat meidän nykyiset ocicatit peräisin. Vuonna 1999 rekisteröitiin Suomessa ennätysmäärä Ocicat- kissoja, ja se oli kuudenneksi eniten rekisteröity rotu (91 kpl). Vuoden 2005 loppuun mennessä Ocicatteja on jo rekisteröity Suomessa 758.

Ocicattien ulkoinen olemus & kuviot ja värit

Ocicat on keskisuuri tai suuri, lihaksikas kuviollinen kissa, jonka vartalo on kiinteä ja jäntevä. Se on yllättävän painava kokoonsa nähden, mutta naaraat ovat yleensä selvästi pienempiä kuin urokset (urokset painavat yleensä 6-8 kg ja naaraat 3,5-5 kg). Tyypillisin ja näyttelyissä ainoa sertioikeudet omaava kuviointi on täplikäs, mutta myös siitoskelpoisia tabbykuvioisia, ja jopa yksivärisiä sekä naamiokissoja on esiintynyt satunnaisesti. Ocicatteja on yhteensä 12 väriä, ja niistä tummimmat ovat ruskea, suklaa ja kaneli. Näistä väreistä on vaalentaja- eli diluutiogeenin vaikutuksesta syntyneet sininen, lila ja beige. Kaikista edellä mainituista ovat hopeamuunnoksensa ruskea-, suklaa-, kaneli-, sini-, lila- ja beigehopea. Suomessa tavataan yleisimmin suklaatäplikkäitä ocicatteja ja sen diluutiomuoto lila, jotka ovat yleisimmät värit Suomessa. Hopeaväristen ocicattien määrä on lähtenyt nousemaan 2000- luvulla rekisteröintitilastotietojen mukaan.

Ocicattien luonne

Yleensä sanotaan, että Ocicat on aina siellä, missä olet parhaillaan – se tieto pitää paikkaansa! Villistä ulkonäöstänsä huolimatta Ocicat on luonteeltaan mitä lempein, rakastettavin, kursailemattomin ja sosiaalisin kissarotu. Niiden kiintymys omiin ihmisiinsä on sataprosenttisen vilpitöntä, ja ne myös osoittavat sen mielellään. Kun omistaja puuhailee jotain tietokoneen kanssa, Ocicat auttaa mielellään oikoluvussa osoittaen näyttöä, että missä kohdassa omistaja kirjoitti väärin ja neuvoi oikolukemaan sitä. Välillä toisin Ocicat osaa vetää huomioita itseensä kellahtamalla näytön eteen tai pahimmissa tapauksessa näppäimistön päälle, mikä aiheuttaa tietokoneessa ”oikosulun”; tuntikausien työ voi tuhoutua hetkessä viattoman Ocicattin painamalla ”delete”- nappulaa yksinkertaisesti hetkessä. Siksi on muistettava aina tallentaa työtä säännöllisesti – neuvoo tämä Emmi, kuka koki samanlaisen kohtalon…

Jotkut yksilöt ovat melko puheliaita, ja osallistuvat aivan jokaikiseen keskusteluun, mitä perhepiirissä käydään. Jos Ocicat ei saa tahtojensa läpi äänen avulla kiinnittäkseen omistajien huomioita, niin ottavat kauniit kynnet käyttöönsä ja taputtelee ensin ”nätisti” omistajaa joko jalkaan tai selkään saadakseen huomioita. Jollei tämä konsti auta niin kynnet vaan esiin ja taputtelee taas omistajaa – kynsien kera, minkä yhteydessä saa ehdottomasti heti omistajan huomion! Ocicat haluaa ehdottomasti tietää, mitä kodissa milloinkin on tekeillä ja missä omistajat ovat, ja se haluaa myös osallistua kaikkiin kotiaskareisiin. Ocicat säilyttää pentumaisen puuhakkuutensa myös aikuisiällä. Perheen ainoana kissana se vaatii paljon seuraa ja innostavaa tekemistä. Ocicatit ovat myös hyvin älykkäitä, ne voivat jopa oppia pieniä temppuja kuten ovien avaamisen ja lelujen noutamisen tai jekkuja, jotka saavat omistajia ihmettelemään, kuten vaikka tietokoneen saamisen lähes käyttökelvottomaan kuntoon muutamilla nappulanpainauksilla, jota kaksijalkainen nörtti saattaa vain ihmetellä kateellisena, miten tämä on mahdollista… Öisin ocicat tahtoo olla siellä, missä ihmiset nukkuvat – mielellään juuri omistajan pään läheisyydellä, missä voi helposti ”taputella” omistajan naamaa samalla kun herätyskello soi herättääkseen heitä palvelemaan heitä antaumuksella kattamalla upean aamupalan heille… Tiskaaminen voi sujua leppoisasti kun yksi ocicat keikkuu hartioiden päällä seuraamassa touhua samalla kun toinen ocicat yrittää pyydystää saippuakuplia tiskipöydän viereltä …

Jos täytyy tiivistää yhteen lauseeseen Ocicattien luonteesta niin se on täysin mahdotonta, mutta sanoisin, että elämä ilman Ocicatteja tulee olemaan tylsää, sen voin vain sanoa!

Lisää Ocicatteista löydät parhaiten mm. suomalaisten ocicat ry:n sivuilta: www.ocicat.fi tai Skandinavian Ocicat- yhdistyksen sivulta; www.ocicat.se.